Tase on se tilinpäätöksen osa, joka kertoo yhdistyksen talouden tilan tilinpäätöksen laatimishetkellä. Taseen sisältö ja muoto on määrätty kirjanpitolaissa ja -asetuksessa. Tase on laadittu annetun kaavan mukaan siten, että se antaa oikean ja riittävän tarkan kuvan yhdistyksen talouden tilanteesta.
Jos haluaa tutkia yhdistyksen talouden nykytilaa syvällisesti, on taseen ymmärtäminen välttämätöntä. Tyypillistä kuitenkin on, että tase sivuutetaan tilinpäätöksen tarkastelussa nopeasti tai sitä ei ymmärretä ollenkaan. Tässä kirjoituksessa on esitelty muutama menetelmä, joilla yhdistysten johtajat, hallituksen jäsenet ja taloudesta vastaavat henkilöt voivat tehdä tasetta ymmärrettävämmäksi itselleen ja toisille. Läpinäkyvyyden kannalta on tärkeää, että esimerkiksi yhdistyksen kokouksissa tilinpäätös osataan selittää kattavasti ja ymmärrettävästi jäsenistölle.
1. Mitä tase kertoo?
Taseessa on tunnetusti kaksi eri puolta, joiden loppusummien on oltava yhtä suuret. Tiivistäen sanottuna taseen vastaavaa-puoli kertoo, kuinka paljon omaisuutta yhdistyksellä on käytössään ja missä muodossa. Vastattavaa-puoli taas kertoo, mistä varallisuus on peräisin. Vastaavaa puoli sisältää pysyvät ja vaihtuvat vastaavat ja vastattavaa puoli erittelee oman ja vieraan pääoman.
Tase on väline hahmottaa yhdistyksen talouden kokonaistilanne, pidemmän aikavälin kehitys ja mahdollisuudet. Varallisuuden määrän, muodon ja lähteiden perusteella voidaan tehdä päätöksiä toiminnan ja talouden lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämisestä. Toisin kuin monet muut taseeseen perustumattomat tai siitä irrallaan olevat talousluvut, tase antaa luotettavan ja varman kokonaiskuvan yhdistyksen talouden tilasta.
1.1 Esimerkki
Yhdistyksen varallisuus koostuu pankkitalletuksista ja muutamaa vuotta sitten hankitusta tietokoneesta. Vuoden 2015 tilinpäätöshetkellä pankkitilillä on rahaa 5000 euroa, tietokoneen kirjanpitoarvo on 500 euroa ja yhdistyksellä on maksamattomia laskuja 550 euron arvosta. Yhdistyksen vuoden 2015 tuloslaskelman mukainen alijäämä on 130 euroa. Yhdistyksen tase näyttää seuraavanlaiselta:
TASE
2015 2014 2013
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Koneet ja kalusto 500 800 1100
Pysyvät vastaavat yhteensä 500 800 1100
Vaihtuvat vastaavat
Rahat ja pankkisaamiset 5000 4800 4300
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 5000 4800 4300
Vastaavaa yhteensä 5500 5600 5400
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä 5080 4880 4780
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -130 200 100
Oma pääoma yhteensä 4950 5080 4880
Vieras pääoma
Ostovelat 550 520 520
Vieras pääoma yhteensä 550 520 520
Vastattavaa yhteensä 5500 5600 5400
Esimerkkitaseesta voimme päätellä paljon. Taseen eri vuosien loppusummista huomaamme, että kyseessä on taloudellisessa mielessä pieni ja vakaa yhdistys. Viimeisten vuosien aikana varallisuuden rakenne on muuttunut siten, että yhdistyksen pankkitalletusten arvo on kohonnut samalla, kun tietokoneen kirjanpitoarvo (Koneet ja kalusto) on laskenut. Jos koneen arvon lasku korvautuu pitkällä aikavälillä kokonaan pankkisaamisilla, voi yhdistys ostaa aikanaan uuden koneen vanhan tilalle ilman, että oma pääoma vähenee. Yhdistyksen varallisuus pysyisi siis tältä osin yhtä suurena, mutta se muuttaisi vain muotoaan.
Yhdistyksellä ei ole pitkäaikaista velkaa lainkaan ja laskujen maksu (ostovelat) ei tuota yhdistykselle minkäänlaisia ongelmia. Vuosi 2015 oli alijäämäinen, mutta pitkän aikavälin tarkastelu antaa kuvan, että yhdistyksen varat ja oma pääoma ovat pysyneet vakaina ja jopa hieman kasvussa. Kaiken kaikkiaan yhdistyksen taloutta on hoidettu huolellisesti, joskaan taloutta ei ole haluttu tai kyetty merkittävästi kasvattamaan.
2. Menetelmiä taseen avaamiseen
Edellä esitetty esimerkki voisi olla tavanomainen pienen yhdistyksen talouden kuvaus. Tase muuttuu kuitenkin mutkikkaammaksi, kun toiminta kasvaa ja toiminnan rahoittamisen keinot monipuolistuvat. Logiikka pysyy silti täysin samanlaisena oli yhdistyksen koko mikä tahansa. Suurempaa ja monimutkaisempaa tasetta voi yrittää havainnollistaa selkeämmin jollain seuraavista menetelmistä.
2.1 Pilkkominen
Suoraan kirjanpito-ohjelmasta tulostettu tase voi usein näyttää mutkikkaalta ja vaikealukuiselta. Vaikeasti jäsennelty paperi täynnä eri- ja samansuuruisia numerosarjoja voi harjaantuneemmankin silmiin tuntua luotaantyöntävältä. Joskus voi olla helpompaa tutkia tasetta ensin kohta kohdalta. Yksi tapa tarkastella tasetta tarkemmin on jakaa tarkastelua neljään osaan: pysyviin vastaaviin, vaihtuviin vastaaviin, omaan pääomaan ja vieraaseen pääomaan.
Pysyvät vastaavat
Pysyviin vastaaviin kirjataan ne varallisuuden muodot, joiden on tarkoitus hyödyttää yhdistystä pidemmällä aikavälillä. Näihin lukeutuvat mm. koneet ja kalusto, kiinteistöt, patentit, pitkäaikaiset sijoitukset, jne. Pysyvät vastaavat jaetaan niiden laadun perusteella edelleen aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin. Pysyvien vastaavien kannalta huomionarvoista on, että ne eivät ole helposti muutettavissa rahaksi, joten niiden avulla ei voida tehdä välttämättä nopeita taloudellisia päätöksiä. Toiminnan ja varallisuuden kasvattaminen voi olla kuitenkin usein pitkällä aikavälillä kiinni juuri pysyvistä vastaavista.
Vaihtuvat vastaavat
Vaihtuvat vastaavat ovat niitä varallisuuden muotoja, jotka ovat nopeammin liikkeessä ja yhdistyksen hyödynnettävissä. Näihin varoihin lukeutuvat vaihto-omaisuus (kuten myytävät tavarat) sekä saatavat eli rahavarat, rahoitussijoitukset ja yhdistyksen saatavat muilta osapuolilta. Tämä varallisuus on tarvittaessa hyödynnettävissä jo yhden tilikauden sisällä.
Oma pääoma
Oma pääoma kertoo yhdistyksen perustamisesta lähtien kertyneen oman varallisuuden määrän. Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) kertoo kaikkien menneiden tilikausien yhteistuloksen ja tilikauden ylijäämä (alijäämä) viimeisimmän tilikauden tuloksen. Näiden lisäksi oma pääoma voi sisältää osake-, osuus- tai muuta vastaavaa pääomaa sekä rahastoja. Rahastot voivat olla vapaita tai sidottuja. Vapaat rahastot ovat yhdistyksen vapaaehtoisesti perustamia, jolloin rahaa on siirretty edellisten tilikausien ylijäämän sijaan rahastoiksi. Sidottuja ovat sellaiset rahastot, joiden käyttöä on syystä tai toisesta rajoitettu (esim. tiettyyn tarkoitukseen annettu lahjoitus). Rahastojen avulla voidaan seurata tarkemmin varojen käyttöä. Oman pääoman käyttö on aina yhdistyksen omassa päätäntävallassa siltä osin, kun niitä ei ole sidottu.
HUOM! Jos oma pääoma on miinuksella, tarkoittaa se sitä, että yhdistyksen omat varat eivät riitä kattamaan yhdistyksen velkoja. Tämä tilanne on pidemmän päälle kestämätön.
Vieras pääoma
Vieras pääoma on yhdistyksen ulkopuolisten tahojen omistamaa pääomaa. Vieras pääoma jaetaan lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen pääomaan sen mukaan, onko pääoma maksettava takaisin alle vai yli vuoden kuluttua. Pitkäaikaisiin lukeutuvat mm. pankkilainat ja lyhytaikaisiin esim. maksamattomat laskut (ostovelat). Lyhytaikaista velkaa ovat myös monet laskennalliset erät kuten maksamattomat verot ja työnantajamaksut. Rahoittajilta saatu raha, joka siirretään menneeltä tilikaudelta seuraavalle, kirjataan vieraaseen pääomaan saaduiksi ennakoiksi. Vieraan pääoman käyttö on aina sopimuksenvaraista pääoman omistajan kanssa, joten yhdistys ei voi omin päin käyttää vieraaseen pääomaan kirjattua varallisuutta.
2.2 Suhteuttaminen
Tase hahmottuu monille helpommin suhdelukuina. Taseen erien suhteet saa näkyville yksinkertaisesti siten, että taseen erät muutetaan prosenttiluvuiksi. Prosenttimuotoisen taseen avulla voi tutkia joko omaisuus- ja rahoitusrakennetta tai vaihtoehtoisesti pidemmän aikavälin kehitystä.
Rakenneanalyysi
Jos taseen erien summat muutetaan prosenteiksi niin, että ne ovat osuuksia taseen loppusummasta, voidaan tarkastella omaisuuden ja rahoituksen rakennetta. Vastaavan puolelta nähdään, mikä osuus milläkin varallisuuden muodolla on kokonaisuudesta, ja vastattavan puolelta näkyy mm. oman ja vieraan pääoman suhde sekä vieraan pääoman suhteellinen laatu.
TASE
2015 2014 2013
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Koneet ja kalusto 9 % 14 % 20 %
Pysyvät vastaavat yhteensä 9 % 14 % 20 %
Vaihtuvat vastaavat
Rahat ja pankkisaamiset 91 % 86 % 80 %
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 91 % 86 % 80 %
Vastaavaa yhteensä 100 % 100 % 100 %
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä 92 % 87 % 88 %
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -2 % 4 % 2 %
Oma pääoma yhteensä 90 % 91 % 90 %
Vieras pääoma
Ostovelat 10 % 9 % 10 %
Vieras pääoma yhteensä 10 % 9 % 10 %
Vastattavaa yhteensä 100 % 100 % 100 %
Esimerkistä näemme heti mm. sen, että yhdistyksen rahoitus oli vuoden 2015 päättyessä 90 prosenttisesti omarahoitteista ja että omaisuuden rakenteesta yli 90 % on rahana pankissa.
Trendianalyysi
Vaikka edellisestä rakenneanalyysistä näkee melko selvästi myös sen, miten suhteelliset osuudet ovat viimeisten vuosien saatossa kehittyneet, voi joskus olla silti paikallaan tarkastella pelkästään pidemmän aikavälin muutoksia tase-erien sisällä. Tämä tapahtuu niin, että asetetaan taseen vertailuaikavälin aloitusvuoden vertailuluvuksi 100 % ja lasketaan muiden vuosien luvut vertaamalla niitä taseen loppusumman sijaan aloitusvuoden lukemaan.
TASE
2015 2014 2013
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Koneet ja kalusto 45 % 73 % 100 %
Pysyvät vastaavat yhteensä 45 % 73 % 100 %
Vaihtuvat vastaavat
Rahat ja pankkisaamiset 116 % 112 % 100 %
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 116 % 112 % 100 %
Vastaavaa yhteensä 101 % 102 % 100 %
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä 106 % 102 % 100 %
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -130 % 200 % 100 %
Oma pääoma yhteensä 101 % 104 % 100 %
Vieras pääoma
Ostovelat 106 % 100 % 100 %
Vieras pääoma yhteensä 106 % 100 % 100 %
Vastattavaa yhteensä 101 % 102 % 100 %
Trendianalyysistä näemme heti mm. sen, että koneiden ja kaluston osuus pääomasta on laskenut selvästi vuodesta 2013, mutta samalla rahaomaisuuden osuus on kasvanut. Lisäksi taseen loppusumma on pysynyt vakaana, eli ainakaan sen valossa yhdistys ei ole kasvanut tai pienentynyt. Toisaalta esimerkiksi tilikauden yli-/alijäämään vaihtelut voivat näyttää prosentteina hurjemmilta kuin mitä ne euromääräisinä ovatkaan.
2.3 Avaaminen
Taseen ymmärrettävyyttä parantaa huomattavasti, kun taseen yksittäiset erät eritellään tarkemmin auki. Avaaminen voidaan pienissä yhdistyksissä tehdä monesti jo suoraan taseessa, mutta jos avattavia asioita on paljon, on ne tehtävä erillisillä liitteillä.
Tase-erittely
Kirjanpitolain mukaan taseesta on laadittava tarkempi erittely. Tase-erittelyyn on kirjattava yksityiskohtaisesti auki taseen kaikki erät omaa pääomaa lukuun ottamatta. Tase-erittelystä siis näkee mm. sen, minkälaisia rahastoja, vaihto-omaisuutta, laitteita ja kalustoa yhdistyksellä on ja minkälaisia laskuja, lainoja tai muita velkoja on maksettavana.
Muut liitteet
Yhdistyksellä voi olla yhdistyksen kokoon, asemaan tai rahoittajan määräyksiin liittyviä velvoitteita laatia muitakin tilinpäätösliitteitä. Vaikka liitteiden laatiminen ei aina olisikaan pakollista, on hyvän kirjanpitotavan hengen mukaista laatia tarkemmat erittelyt kaikista tilikauden poikkeavista ja merkitykseltään olennaisista muutoksista, kuten satunnaisista eristä ja muutoksista kirjanpitotavoissa. Erittelyt lisäävät avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja tilinpäätöksen ymmärrettävyyttä.
Tuloslaskelma
Tuloslaskelmaa käsittelemme tarkemmin eri yhteydessä, mutta mainittakoon tässä, että tuloslaskelma on käytännössä tarkempi erittely taseen tilikauden ylijäämä (alijäämä) -kohdasta.
2.4 Kokonaisuuden hahmottaminen
Viime kädessä on kuitenkin tärkeintä, että tase osataan hahmottaa kokonaisuutena. Eri osien tarkastelun lisäksi on tärkeää ymmärtää, miten taseen eri osat ovat yhteydessä toisiinsa. Vaikka taseen loppusumma olisi huikean suuri ja varallisuutta olisi eri muodoissaan runsaasti, niin jos siitä suurin osa on vierasta pääomaa, on yhdistys erittäin riippuvainen ulkopuolisista rahoittajista. Kokonaisuutta voi hahmottaa siis esimerkiksi vertaamalla eri tase-eriä sen mukaan, kuinka vapaasti ja helposti ne ovat käytössä:
Lähes yhtä olennaista kuin tase-erien ymmärtäminen on nähdä se, mitä taseessa ei ole. Jos taseessa on paljon lyhytaikaisia velkoja, mutta ei pitkäaikaista lainkaan, tarkoittaa se yleensä sitä, että yhdistys ei ole erityisen velkaantunut vaan toimintaa vain on runsaasti ja kaikkia maksuja ei tilinpäätöshetkellä ole vain hoidettu. Jos yhdistyksellä ei ole vaihto-omaisuutta lainkaan, näkyy siitä se, että yhdistyksen toimintaan ei kuulu varojen hankkiminen myyntitoiminnalla.
3. Yhteenveto
Taseen tekeminen ymmärrettäväksi itselle ja muille onnistuu paremmin, jos osaa soveltaa erilaisia erittely- ja analyysimenetelmiä. Taseen lukemisessa ja esittelyssä on hyvä huomioida ainakin seuraavat asiat:
- Ensin täytyy varmistua, että kaikki ymmärtävät, mikä tase on ja mitä sen on tarkoitus kertoa (luku 1).
- Seuraavaksi taseen lukemisen tueksi voi soveltaa sopivia menetelmiä sen mukaan, mitä siitä on kulloinkin olennaista tarkastella (luku 2). Kannattaa usein valita eri menetelmät esim. taseen pitkän aikavälin muutosten hahmottamiseen kuin yksittäisten tase-erien yksityiskohtaiseen erittelyyn.
- Lopuksi on vielä varmistettava, että tase hahmotetaan kokonaisuutena ja sen erien suhde toimintaan sekä toiminnan seuraamiseen ja kehittämiseen ymmärretään kunnolla.
- Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että mitä isompi yhdistys ja mitä laajempaa toimintaa, sitä tarkempaa analyysiä taseesta tarvitaan. Mitä suuremmista omaisuuseristä on kyse, sitä suurempi vastuu niiden seuraamisesta hallitukselle koituu.
Leave A Comment?