Tunnetaidot – yksilön ja yhteisöjen kehittymisen perusta

Tunnetaidot – mitä niillä tarkoitetaan? Entä miten ne liittyvät työelämään? Vastaus jälkimmäiseen on; hyvinkin merkittävässä määrin. Tunnetaidot ja tunteiden hallinta ovat tärkeitä sekä yksityiselämässä että työyhteisössä. Tunnetaitojen hallinta on myös oleellinen osa yksilön itsetuntemuksen kehittymistä.

Rationaalisessa ja pelkkään järkiajatteluun perustuvassa maailmassa tunteet saatetaan mieltää asioina, jotka eivät kuulu työpaikalle – eivät ainakaan laajemmassa määrin. Ääripään järkiperusteinen kommentti saattaisi olla seuraava; ”Tunteiden näyttäminen ei kuulu työpaikalle, touhuhan olisi kuin lastentarhassa!”. Usein aikuisilla voisi kuitenkin olla opittavaa lasten kyvystä ilmaista tunteitaan – ne ilmaistaan siinä paikassa ja sillä intensiteetillä kuin kussakin tilanteessa on tarpeen.

Aikuisten maailmassa ja varsinkaan työyhteisössä lapsenomainen tunteiden ilmaisutapa ei luonnollisesti ole aina mahdollista. Kun tunteita ei ole mahdollista ilmaista vapaasti, jäljelle jäävä keino on sulkea ne kokonaan pois. Tunteiden poissulkeminen ei kuitenkaan tarkoita, että ne tulisivat millään tavalla käsitellyiksi. Samalla myös huomaamatta turrutetaan tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen taito. Poissulkeminen ei siis poista tunteita vaan ne jäävät sisimpäämme ja vaikuttavat siellä monin eri tavoin käyttäytymiseemme ja toimintaamme. Työpaikalla käsittelemättömät tunteet tai niiden vyyhti voivat näkyä yksilön käyttäytymisessä esimerkiksi ylimielisyytenä, ärsyyntymisenä, vihaisuutena, vetäytymisenä, alistumisena tai turhautumisena. Pahimmillaan käsittelemättömät tunteet voivat ilmetä ahdistumisena ja masentumisena sekä osaltaan johtaa työuupumukseen.

Työelämän muutos on ollut suuri viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi asiantuntijatyön luonne on muuttunut itsenäisemmäksi ja selkeän, fyysisen työympäristön määrittäminen ei välttämättä ole enää mahdollista. Informaatioteknologian kehitys mahdollistanut tiedon nopean saavutettavuuden ajasta ja paikasta riippumatta. Työn ja vapaa-ajan raja on yhä useammin hämärtynyt. Työn vaatimusten muuttuessa myös työntekijöiden mielikuvat työstä ja vaatimukset työtä kohtaan ovat muuttuneet. Nopeasti muuttuvassa työympäristössä myös johtamiseen ja esimiehen tehtäviin kohdistuu yhä suurempia haasteita. Esimiehen tulisi ymmärtää muuttuvan työympäristön ja vaatimusten vaikutusta alaistensa toimintaan ja kyettävä tunnistamaan muutoksen vaikutusta esimerkiksi työtiimin sisäisiin suhteisiin. Tähän liittyvät olennaisesti myös tunteet ja tunnetaidot – niiden tunnistaminen ja hallinta sekä omassa että alaistensa toiminnassa ja käyttäytymisessä.

Rationaalisuuteen ja tieto-osaamiseen painottuneessa organisaatioissa tunteiden huomioimiselle ei välttämättä jää sijaa eikä niitä osata johtaa, jolloin ihmisten johtaminen jää hyvin usein järkitiedon ja teknisen osaamisen varaan. Silti tunnetaito-ominaisuuksia vaaditaan järjestäen tämän päivän asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Esimerkkinä vuorovaikutus- ja kommunikointitaidot, jotka eivät perustu pelkästään järkitietoon vaan aitoon ihmisten väliseen kohtaamiseen ja eri tunnetilojen tunnistamiseen. Aito ihmiskohtaaminen puolestaan edellyttää ensisijaisesti kykyä kuunnella vastapuolta ja ymmärtää erityyppisiä ihmisiä sekä heidän käyttäytymistään tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi negatiivisten tunnereaktioiden kohtaaminen – kuten pelko, syyllisyys, turhautuminen, kiukku ja viha – voi olla vuorovaikutustilanteessa haasteellista. Tietoisuus omista tunteista on tässä avainasemassa. Omista tunteistaan tietoinen henkilö kykenee havaitsemaan tunnereaktion ja ymmärtämään, miksi se ilmenee kyseisellä hetkellä. Tätä kautta hänellä on paremmat edellytykset ymmärtää myös muiden ihmisten käyttäytymistä ja reagointia tiettyihin tilanteisiin.

Hyvä uutinen on, että tunnetaitoja voi kehittää opettelemalla tunnistamaan tunteita paremmin. Tunteiden tunnistaminen on puolestaan ensimmäinen askel niiden syiden ja seurauksien ymmärtämiseen ja edelleen itsetuntemuksen kehittämiseen. Tässä vielä muutama vinkki tunnetaitojen kehittämiseen:

Kun seuravan kerran epämääräinen tunnereaktio (esim. kiukku, ärtymys, turhautuminen, toivottomuus, ahdistus jne.) ilmenee, niin

  1. Pysähdy, mikäli mahdollista. Tämä on jo askel kohti tunnetaitojen kehittymistä eli tunnereaktion tunnistaminen.
  2. Tunnista tuntemus; missä kohdassa kehoa se tuntuu ja mitä se yrittää sanoa? Tunnereaktio saattaa ilmetä esim. stressaavassa kiireessä tai konfliktitilanteessa, mutta syy saattaa olla myös jossain aiemmassa tapahtumassa, kuten kotona tapahtuneessa riidassa tai aiemmin huonosti menneessä asiakastapaamisessa tai presentaatiossa.
  3. Mikäli pääset syyn lähteille, nimeä tunne. Onko se pettymys, loukkaantuminen, syyllisyys, häpeä, suru tai jokin muu?
  4. Hengitä syvään tai meditoi, mikäli mahdollista. Hengitysharjoitukset auttavat kehoa rentoutumaan ja suhteuttamaan kyseisen asian nykyhetkeen. Onko kyseinen tunne tämän hetken kannalta oleellinen ja liittyykö se tähän hetkeen millään tavalla?
  5. Seuraavalla kerralla kohdan 1. pysähtyminen saattaa olla hieman helpompaa ja tietoisuus tunteista ja tunnereaktioista kehittyy. Tärkeintä on kuitenkin havaita tuntemus ja toistaa pysähtyminen. Valmiiksi tässä ei voi tulla vaan tunnetaitojen kehittäminen on koko ihmiselämän mittainen prosessi.

 

LÄHTEITÄ JA KIRJALLISUUTTA:

Tunteet ja työ, Uupumuksesta iloon (Pauli Juuti ja Pontus Salmi, PS-kustannus 2014)

Johda tunteita, menesty työelämässä (Camilla Tuominen, Kustannusosakeyhtiö Tammi 2018)

www.mielenterveysseura.fi

 

Kirjoittanut Juha Kottari – ihmisistä, vuorovaikutuksesta ja yhteisöllisyydestä innostuva kauppatieteiden maisteri.

Print Friendly, PDF & Email

About The Author