Tähän dokumenttiin on koottu keskeisimmät saavutettavuutta koskevat ohjeet, joita on syytä noudattaa tuotettaessa sisältöjä FinFamin keskitettyyn asennukseen kuuluvilla verkkosivustoilla sekä muilla julkaisualustoilla. Ohjeistus on tarkoitettu kaikille, jotka päivittävät tai tuottavat sisältöjä verkkoon.
Versiohistoria
| Versio | Päivämäärä | Tehdyt muutokset | Tekijä |
| 0.1 | 5.6.2020 | Dokumentin ensimmäinen versio | Arto Bäckström |
Sisällysluettelo
Verkkosisällön saavutettavuusohjeet WCAG
FinFamin keskitetyn verkkopalvelualustan yleiset asetukset
Podcastit ja muut audioäänitteet
MS Office -ohjelmilla tehdyt dokumentit
1 Yleistä saavutettavuudesta
Saavutettavuudessa on kyse siitä, miten verkkosisällöstä tehdään käytettävyydeltään parempaa henkilöille, joilla on vammoja tai rajoitteita. Saavutettavuus koskee laajaa joukkoa vammoja ja rajoitteita, muun muassa näkö-, kuulo-, kognitiivisia, kielellisiä ja fyysisiä rajoitteita, puhevammoja, oppimisvaikeuksia sekä neurologisia sairauksia. Huolimatta siitä, että ohjeet kattavat laajan joukon haittoja, ne eivät pysty huomioimaan kaikentyyppisiä tai -tasoisia vammoja ja rajoitteita eikä niiden yhdistelmiä. Saavutettavuusohjeet tekevät verkkosisällöistä käytettävämpiä myös ikääntyneille henkilöille, joiden toimintakyky muuttuu vanhenemisen myötä. Ohjeet auttavat myös parantamaan käytettävyyttä ihan kaikille käyttäjille.
Saavutettavuuden määritelmä
Saavutettavuus tarkoittaa verkkopalvelun tai -sisällön helppoa lähestyttävyyttä tai helppokäyttöisyyttä kaikille ihmisille. Saavutettavuus on esteettömyyden rinnakkaistermi. Siinä missä esteettömyys on vakiintunut tarkoittamaan fyysisen ympäristön mukauttamista toimivaksi kaikille toimintarajoitteista riippumatta, on saavutettavuudessa kyse samasta asiasta digitaalisessa maailmassa.
Saavutettavuudessa on kyse yhdenvertaisuuden edistämisestä. Keskeistä on varmistaa, että tieto on saatavilla ja palvelut käytettävissä kaikenlaisille käyttäjille.
Digipalvelulaki
Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta eli tuttavallisemmin digipalvelulaki (joskus myös saavutettavuuslaki) tuli voimaan 1.4.2019. Laki sisältää digitaalisille palveluille määriteltyjä saavutettavuusvaatimuksia sekä siirtymäajat niiden toteuttamiselle verkkopalveluissa.
Vaatimusten soveltamisala
Lain vaatimukset koskettavat myös julkisilla avustuksilla toteutettavaa järjestöjen toimintaa, aivan kuten hankintalainkin kohdalla. Saavutettavuusvaatimukset koskevat verkkopalveluja ja verkkosisältöjä riippumatta siitä, julkaistaanko ne järjestön omilla tai jonkun kolmannen osapuolen alustoilla.
Lain mukaan palveluntarjoaja voi poiketa saavutettavuusvaatimuksista vain, jos se ennakkoon tehdyn saavutettavuusarvioinnin perusteella voi osoittaa vaatimusten toteuttamisen aiheuttavan sen toiminnalle kohtuuttoman rasitteen. Vaatimuksista poikkeaminen voi olla korkeintaan tilapäistä.
Kohtuutonta rasitetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti vammaisten ihmisten tarpeet käyttää kyseistä digitaalista palvelua sekä palveluntarjoajan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus. Tarkoituksena ei ole siis ajaa toimivia sisältöjä ja palveluita alas vain siksi, että saavutettavuusvaatimuksia ei voida heti täysin täyttää.
Verkkosisällön saavutettavuusohjeet WCAG
WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines (suom. Verkkosisällön saavutettavuusohjeet) on kansainvälinen saavutettavuutta koskeva standardi, jossa on määritelty verkkosisältöjen saavutettavuutta koskevat (minimi)vaatimukset. Ohjeistus käsittää periaatteita, yleisiä ohjeita, testattavia onnistumiskriteereitä, monipuolisen kokoelman riittäviä tekniikoita ja neuvoa-antavia tekniikoita sekä dokumentoituja tyypillisiä virheitä esimerkein, resurssilinkein ja koodein varustettuna.
Saavutettavuudelle on ohjeessa määritelty neljä periaatetta: havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus. Niiden alle on laadittu 13 perusohjetta sekä onnistumiskriteerit, jotka on jaettu kolmeen tasoon: A, AA ja AAA. Minimivaatimuksena on täyttää A- ja AA-tason kriteerit.
Tutustu WCAG 2.1:n viralliseen suomennokseen: https://www.w3.org/Translations/WCAG21-fi/
2 Saavutettavuusvaatimusten toimeenpano verkkosisällöissä
Tämä käytännön toimintaohje perustuu WCAG 2.1:n periaatteisiin, ohjeisiin ja kriteeristöön. Näitä ohjeita noudattamalla verkkosivujen päivittäjät voivat varmistaa täyttävänsä suurimman osan A- ja AA-tason kriteereistä, mutta ohje ei ole täydellinen. Saavutettavuusvaatimusten toimeenpano riippuu kunkin yhdistyksen sisältöjen monimuotoisuudesta ja loppukäyttäjien tarpeista.
On suositeltavaa, että jokainen yhdistys perehtyy tämän ohjeen lisäksi myös viralliseen WCAG-ohjeeseen.
FinFamin keskitetyn verkkopalvelualustan yleiset asetukset
Verkkosivuja päivitettäessä on aina suositeltavaa käyttää sivuston oletusasetuksia sisältöjen muotoilussa. Oletusasetukset ovat siis niitä tyyli-, rakenne- ja muotoiluasetuksia, jotka aktivoituvat automaattisesti sisältöjä tuotettaessa. Jos näitä asetuksia aletaan muokata esimerkiksi vaihtamalla tekstin väriä ja tehosteita, käyttämällä animaatioita, lisäämällä ylimääräistä koodia tai jollain muulla tavoin, ollaan nopeasti vaikeuksissa sivuston saavutettavuuden kanssa.
FinFamin keskitettyyn asennukseen liitettyjen verkkosivustojen oletusasetuksia on laadittu ja niitä päivitetään yhä saavutettavuusvaatimuksia silmällä pitäen. Jos oletusasetusten saavutettavuuden kannalta ilmenee ongelmia tai niistä on tarve merkittävästi poiketa, on aina syytä ottaa ensin yhteyttä sivuston pääkäyttäjään.
Verkkosivujen tekstisisällöt
Mieti aina ennen tekstin kirjoittamista tai muokkaamista, kenelle teksti on suunnattu ja mikä on tekstin tavoite. Käytä kirjoittaessa lukijalle helposti avautuvaa ja selkeää kieltä. Vältä lauseenvastikkeita, monimutkaisia ilmauksia, vaikeita sanoja, passiivilauseita sekä pitkiä virkkeitä ja kappaleita. Tee tekstistä helposti silmäiltävää jäsentämällä sitä väliotsikoilla, luetteloilla ja visualisoinneilla.
Jos kopioit verkkosivulle tekstiä muusta lähteestä, esim. Word-dokumentista, tee muotoilut, kuten listat, otsikot ja lihavoinnit vasta verkkosivujen editorissa (Divi Builderin moduulien asetuksissa). Liitä teksti editoriin pelkkä teksti -muodossa, jotta tekstin mukana ei tule haitallisia metatietoja, jotka voivat sotkea sivuston lähdekoodin.
Käytä aina sivuston tyylitiedoston (CSS) tyylejä sisällön muotoilussa. Älä muuta tekstin väriä, kokoa ja fonttia tai linkkien väriä. Kursivointia ja lihavointia voi käyttää säästeliäästi. Otsikkotyypit valitaan aina editorin kappaletyylivalikoimasta (ei esimerkiksi lihavoimalla tekstiä).
Jokaisella verkkosivulla on oltava otsikko, joka kuvailee sivun aiheen tai merkityksen. Sisältöä on hyvä myös strukturoida väliotsikoiden avulla. Käytä mieluiten lauseotsikoita. Varmista, että otsikkotyylit noudattavat otsikkohierarkiaa, jolloin yläotsikon alle tulee sisältöä jäsentäviä alaotsikoita.
Kun teksti sisältää linkkejä, on jokaisen linkin tarkoitus tai kohde oltava ymmärrettävissä suoraan tekstistä. Mieluiten kannattaa linkkien teksti rakentaa niin, että asia ilmenee suoraan siitä, mutta riittää, jos linkin tarkoitus ilmenee ympäröivästä tekstikontekstista.
Jos harmaan tekstin ja valkoisen taustan sijasta käytetään jotain muuta tekstin tai taustan väriä, on varmistuttava, että tekstin ja taustan välinen kontrasti on riittävän suuri. FinFamin brändiväreistä ainoastaan harmaan ja keltaisen yhdistelmä täyttää kontrastivaatimukset, joten harmaan tekstin taustalla on suositeltavaa käyttää joko valkoista tai keltaista taustaväriä.
Lomakkeet
Jos käytät verkkosivuilla lomakkeita, käytä vain sellaisia lomake-elementtejä, jotka sisältävät nimilapun, jotta avustava teknologia osaa lukea ne oikein. Valmiiden lomake-elementtien käyttö on suositeltavaa, mutta niitä tulee käyttää siinä merkityksessä kuin koodissa lukee.
Lomakkeiden täyttöön on annettava käyttäjälle myös selkeät ohjeet, kuten maininnat, jos jotkin kentät ovat pakollisia tai jos jotkin tiedot on täytettävä juuri tietynlaisessa muodossa.
Kuvat ja infografiikka
Kuvat ja grafiikat ovat hyvä keino välittää informaatiota. Varmista kuitenkin, että kuvissa esitetty informaatio on saatavilla myös tekstimuodossa. Kuviin on verkkosivuilla ja esimerkiksi eri sosiaalisen median julkaisualustoilla lisättävä vaihtoehtoinen teksti (eli alt-teksti).
Vaihtoehtoisessa tekstissä on kuvattava selkeästi ja lyhyesti, mitä kuvassa on. Paljon tietoa sisältävän infografiikka on myös avattava kuvauksessa, ja kannattaa mainita, mikäli sisältö avataan sivun tekstissä.
Videot
Verkkoalustoille ladatut videotallenteet on tehtävä saavutettaviksi viimeistään kaksi viikkoa ensiesityksen jälkeen, mieluiten jo ladattaessa. Videoille on luotava tekstitykset, joko kiinteästi (open captions) tai niin, että käyttäjä voi halutessaan laittaa tekstityksen päälle tai pois (closed captions). Tekstityksen on vastattava tarkalleen sisältöä, myös muulta kuin puheen osalta. Kuvailuteksti on oltava myös silloin, kun video ei sisällä ääntä.
Jos video sisältää visuaalista informaatiota, jota ei ääniraidalla kuvata auki, on videolle tehtävä myös erillinen kuvailutulkkausraita. Tämä kannattaa ottaa huomioon jo videoita suunnitellessa, jotta erillistä kuvailutulkkausta ei tarvita.
Myös videosoittimen on oltava käytettävyydeltään saavutettava.
Ennen 23.9.2020 julkaistuja videoita ei tarvitse tehdä takautuvasti saavutettaviksi, mutta siitä on oltava maininta saavutettavuusselosteessa.
Podcastit ja muut audioäänitteet
Myös pelkille äänitiedostoille (esim. podcastit) on oltava saatavilla teksivastineet. Tekstivastineen pitää olla mahdollisimman täsmällinen vastine äänisisällöstä ja siinä pitää myös mm. kertoa, kuka on kulloinkin äänessä, jos se ei ole ilmeistä.
Myös äänitiedoston soittimen on oltava käytettävyydeltään saavutettava.
MS Office -ohjelmilla tehdyt dokumentit
Word-asiakirjoille on mahdollista tehdä Wordin oma saavutettavuustesti valitsemalla Tarkista helppokäyttöisyys -toiminto. Analyysi ei ole kuitenkaan täysin kattava, joten jos haluat varmistua asiakirjasi saavutettavuudesta, noudata alla lueteltuja ohjeita:
- Käytä otsikoinnissa ja asiakirjan rakenteen merkitsemisessä tyylejä.
- Tekstin korostamiseen sopii paremmin lihavointi kuin kursivointi.
- Älä käytä väriä tehosteena tai ainoana merkitsemistapana.
- Käytä Wordin omia taulukko- ja luettelomalleja sisällön jäsentämiseen.
- Nimeä linkit kuvaavasti ja käytä tehosteena alleviivausta ja sinistä väriä. Vältä pitkiä tai merkityksettömiä kirjain- ja numerosarjalinkkitekstejä.
- Kirjoita kuville vaihtoehtoiset kuvaukset. Jos kuvalla on kuvateksti, on vaihtoehtoisen kuvauksen ja kuvatekstin syytä olla toisiaan täydentäviä.
- Käytä selkeää kieltä ja muokkaa asiakirjan ulkoasusta myös selkeä ja helposti luettava.
- Nimeä tiedosto sisältöä kuvaavalla tavalla.
Noudata ohjeita soveltuvin osin myös muilla toimisto-ohjelmilla (esim. PowerPoint) tehdyissä asiakirjoissa.
PDF-tiedostot
Verkkopalveluissa on ensisijaisesti parempi suosia verkkopohjaisia toteutuksia, jolloin dokumentit toteutetaan verkkosivuna (HTML) tai sen osana. Jos verkkoalustoille on kuitenkin tarve lisätä pdf-materiaalia, on huomioitava seuraavat pdf-tiedostojen saavutettavuutta koskevat ohjeet:
Saavutettava pdf-dokumentti sisältää tekstiä. Se ei siis ole esimerkiksi skannattu kuva tekstistä. Tämän voi testata nopeasti kopioimalla dokumentin ”mustaamalla” dokumentin sisällön hiirellä ja valitsemalla ”Kopioi” ja liittämällä sen Word-tiedostoon valitsemalla ”Liitä”. Jos sisältö kopioituu oikein, sisältää se silloin tekstiä.
Lisäksi pdf-tiedostossa on oltava seuraavat ominaisuudet:
- Rakenteet (otsikot, kappaleet, listat, taulukot ym.) on merkattu tagien avulla.
- Dokumentissa on kirjanmerkit.
- Sisällön lukujärjestys on määritelty.
- Kuvilla on tekstivastineet eli kuvien olennainen sisältö on selostettu ns. alt-tekstinä.
- Dokumentin pääkieli on määritetty.
- Dokumentin ominaisuuksissa on määritelty dokumentin otsikko.
- Dokumentissa on käytetty helposti luettavaa fonttia.
- Tekstin ja taustan välillä on riittävä sävykontrasti.
- Dokumentin lomakekentät on merkattu tagien avulla, kentissä on vihjeteksti ja kentistä toiseen pystyy siirtymään ilman hiirtä.
Pdf-tiedostojen saavutettavuus on helpointa varmistaa, jos dokumentin alkuperäinen lähdeversio (esim. word-tiedosto) on tehty saavutettavaan muotoon. Kun tallennat MS Office tiedostoja pdf-tiedostoiksi, tarkista aina, että Asiakirjan rakenteen tunnisteet helppokäyttötoimintoa varten -valintaruutu on valittu.
Huomioithan, että skannattu pdf-tiedosto ei täytä saavutettavuusvaatimuksia.
Yleispätevät ohjeet
Älä käytä väriä, muotoa, kokoa, visuaalista sijaintia, suuntaa, ääntä tai muuta aistinvaraista komponenttia ainoana informaatiota välittäjänä missään yhteydessä. Esimerkiksi vaihtoehtojen kuvaaminen tekstissä pelkillä liikennevalojen väreillä voi tuottaa monille lukijoille vaikeuksia, mutta jos värien lisäksi merkitys avautuu esimerkiksi tekstin kautta, on asia kunnossa.
Vältä vilkkuvien, välkkyvien ja muulla tavoin liikkuvien ominaisuuksien käyttöä, ellei sille ole käytön tai informaation välittämisen kannalta välttämätöntä perustetta.
Jos verkkosivuilla käytetään elementtejä, joka sisältävät vaihtuvia tai liikkuvia kuvia (esim. vierittimet, karusellit ja automaattisesti käynnistyvät videot), on käyttäjän voitava pysäyttää liike halutessaan.
3 Muut läkimääräiset asiat ja hyvät käytännöt
Saavutettavuusseloste
Jokaisen organisaation, jota digipalvelulain saavutettavuusvaatimukset koskevat, on tehtävä verkkosivustoistaan ja mobiilisovelluksistaan saavutettavuusseloste. Seloste on laitettava verkkosivuille avoimesti saataville.
Saavutettavuusselosteessa kuvataan verkkopalvelun saavutettavuuden tila ja mahdolliset poikkeamat saavutettavuusvaatimuksista. Lisäksi selosteessa kerrotaan, miten käyttäjä voi antaa saavutettavuuspalautetta.
Saavutettavuusselosteen pakolliset tiedot on määritelty EU-tasolla. FinFami tuottaa verkkopalvelualustan tietosuojaselosteen pohjaversion, mutta jokainen yhdistys on omien sivujensa osalta velvollinen huolehtimaan selosteen ajantasaisuudesta itse tuottamiensa sisältöjen osalta.
Korjauspyyntöihin vastaaminen
Kuka tahansa on oikeutettu vaatimaan korjauksia ja parannuksia verkkosisältöjen saavutettavuuteen huomatessaan niissä puutteita. Korjauspyynnöille on tarjottava selkeä kanava (verkkolomake tai yhteystiedot), pyynnöt on dokumentoitava ja vastaus annettava päivättynä viipymättä. Kaikilla käyttäjillä on myös oikeus saada lisätietoja, mikäli puutteiden korjaamisen esteenä vedotaan kohtuuttomaan rasitteeseen.
Saavutettavuuden testaaminen
Saavutettavuuden varmistamiseksi on mahdollista tilata ulkopuolisten ammattilaisten suorittamia auditointeja, mutta tärkeintä on varmistua siitä, että yhdistyksen kohderyhmät eli sivuston käyttäjät kokevat sivuston saavutettavuuden hyväksi. Hyvä käytäntö onkin pyytää yhdistyksen jäseniä ja vapaaehtoisia, joilla on jokin toimintakykyrajoite, testaamaan sivuston käyttöä.
