Strateginen ja operatiivinen johtaminen

Johtamisessa on tärkeää oppia erottamaan eri tasoja ja näkökulmia. Yksi tärkeimmistä on tasojako strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että strategisella puolella huolehditaan suurista linjoista ja asetetaan toiminnalle suunta, päämäärä ja tärkeimmät tavoitteet. Operatiivisella puolella taas keskitytään varsinaisen toiminnan ja arkisen työn johtamiseen strategisten linjausten mukaisesti.

Strategista johtamista voisi olla esimerkiksi päätös laajentaa yhdistyksen toiminta-aluetta uusille alueille, ja operatiivista johtamista olisi tällöin päättää, millä tavoin uusilla alueilla toiminta käytännössä järjestetään. Strategisena linjauksena voitaisiin myös päättää ottaa viestinnän kehittäminen tulevan vuoden painopisteeksi, jolloin operatiivisella puolella täytyisi alkaa miettiä, millä toimenpiteillä haluttu kehittyminen saadaan toteutettua.

Kuka johtaa – vastuut ja roolijako

Periaatteessa johtamisen roolijako on yhdistyksessäkin selkeä: hallitus vastaa strategisesta johtamisesta ja johtava toimihenkilö (toiminnanjohtaja) operatiivisesta johtamisesta. Käytännössä roolijako ei ole ihan näin yksinkertainen.

Kaikissa yhdistyksissä ei ole välttämättä johtavaa toimihenkilöä palkkalistoilla, jolloin operatiivinen johtaminen on täysin yhdistyksen hallituksen käsissä. Suuremmissa organisaatioissa operatiivista johtamista on taas saatettu delegoida osa-alueittain useammalle henkilölle. Ylintä strategista johtoakin edustaa hallituksen yläpuolella yhdistyksen kokous.

Strategisen ja operatiivisen johtamisen välinen rajakaan ei ole kiveen hakattu, eivätkä ne ole toisistaan irrallisia asioita. Asiaa on havainnollistettu alla olevassa kuvassa:

Strategista ja operatiivista johtamista ei voida käytännössä erottaa täysin toisistaan, sillä ei ole toista ilman toista. Operatiivista johtamista tehdään aina jonkinlaisen strategian pohjalta, ja strateginen johtaminen edellyttää aina tietoa ja ymmärrystä toiminnan todellisesta toteutumisesta ja toteutumisen edellytyksistä. Olennaista on myös huomioida strategisen ja operatiivisen rajapinta, jossa näiden näkökulmien yhteispelin toteutuminen ratkaisee, kuinka hyvin yhdistystä käytännössä johdetaan.

Tämän yhteispelin tärkeimmät pelaajat ovat hallitus (erityisesti puheenjohtaja) ja johtava toimihenkilö. Näiden toimijoiden on tunnistettava omat roolinsa ja vastuunsa ja pyrittävä mahdollistamaan toinen toistensa onnistuminen tehtävässään. Tämän roolijaon perustalle rakennetaan sekä johtavan toimihenkilön että hallituksen tehtävänkuvat.

Tärkeää on, että toimijat tunnistavat vallankäyttönsä vastuut ja rajat ja antavat toisilleen riittävän tilan toimia omien rajojensa puitteissa. Pelisäännöt kannattaa keskustella säännöllisesti selviksi ja kirjauttaa tärkeimmät asiat yhdistyksen hallinto- tai johtosääntöön. Erityisen keskeistä on puheenjohtajan ja johtavan toimihenkilön yhteispeli hyvän hallinnon ja johtamisen järjestämisessä.

Järjestötoiminnan erityispiirteet huomioitava

Strategisen ja operatiivisen johtamisen roolijakoa jäsentäessä on huomioitava myös järjestötoiminnan erityisehdot, jotka määrittyvät pitkälti yhdistyslain ja yhdistyksen omien sääntöjen kautta. Yhdistyslaki määrää mm. yhdistyksen päätöksentekorakenteesta ja keskeisimmistä toimielimistä. Lisäksi yhdistyksellä voi olla säännöissään täydentäviä johtamista koskevia määräyksiä.

Yhdistysten johtaminen on haastavaa työtä. Ensinnäkin yhdistykset koostuvat usein sekä vapaaehtoisista että työntekijöistä, joita johdetaan eri tavoin. Lisäksi yhdistysten perusrakenne on demokratia, jossa ylintä valtaa käyttävät yhdistyksen jäsenet yhdistyksen kokouksessa. Nämä samat jäsenet voivat toimia myös vapaaehtoisen, työntekijän tai toiminnan kohderyhmän ja edunsaajan rooleissa. Aina ei kaikille ole selvää, missä rooleissa heidän kulloinkin kuuluu toimia, jolloin on erityisen tärkeää, että yhdistyksen nimetty johto osaa pitää kiinni rooleistaan ja rajoistaan.

Avoin ja sujuva viestintä ja vuorovaikutus lisäävät johtamisen onnistumisen mahdollisuuksia. Myös selkeät hallintorakenteet ja jäsendemokratiaa kunnioittava asenne auttavat torjumaan johtamiseen liittyviä ongelmia ja kriisejä. Siksi myös yhdistysten johtamisen kehittämisen on oltava määrätietoista, ja sille on varattava riittävästi aikaa ja huomiota.

Print Friendly, PDF & Email

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?

Related Articles