Vuorovaikutus on vastavuoroisuuteen pyrkivää kommunikaatiota, jonka avulla teemme yksityisestä ajattelusta ja toiminnasta yhteistä. Vuorovaikutuksen onnistuminen on keskeinen edellytys koko työyhteisön toiminnalle. Vuorovaikutus on myös FinFamin Huipputyönantaja-podcastin kolmannen jakson aihe. Mitä on hyvä vuorovaikutus ja miten sitä voisi kehittää? Näihin kysymyksiin FinFamin asiantuntijat Jaana Humalto ja Arto Bäckström pureutuvat tällä kertaa.
Jaksossa mainitun DISC-analyysiin kehitti alun alkaen psykologi William Moulton Marston. DISC tulee sanoista dominance eli hallitsevuus, inducement eli vaikuttavuus, submission eli alistuminen ja compliance eli määräystenmukaisuus. DISC-analyysiä on käytetty paljon työntekijöiden soveltuvuuden ja ihmisten persoonallisuuden ja vuorovaikutustyylien selvittämiseen. Usein analyysin neljä persoonallisuustyyppiä kuvataan väreillä punainen, keltainen, vihreä ja sininen. Kokeile etsiä oma tyyppisi pikatestillä täältä.
Suosittelemme myös lukemaan Thomas Eriksonin teoksen Idiootit ympärilläni – Kuinka ymmärtää muita ja itseään. Tämä selkokielinen kirja auttaa ymmärtämään toisten vuorovaikutustyylejä ja suhtautumaan niihin toimivilla tavoilla.
Demokraattisen dialogin periaatteet
Jaksossa esiteltiin nopeasti demokraattisen dialogin menetelmää työyhteisön vuorovaikutuksen kehittämiseksi. Bjorn Gustavsenin (1992) kehittämän teorian mukaan demokraattisen dialogin periaatteet ovat
1. Dialogi on ajatusten vaihtoa osanottajien välillä.
2. Kaikkien, joita asia koskee, on saatava osallistua keskusteluun.
3. Mahdollisuus osallistua ei yksin riitä. Kaikkien osanottajien tulee olla aktiivisia. Lisäksi jokaisen osanottajan velvollisuutena on oman näkökulman lisäksi auttaa myös muita esittämään omansa.
4. Kaikki osallistujat ovat tasa-arvoisia.
5. Työkokemus on kaikkien osanottajien osallistumisen perusta.
6. Jokaisen osanottajan kokemuksista ainakin joitakin tulee pitää okeutettuna.
7. On välttämätöntä, että kaikki ymmärtävät, mistä on puhe.
8. Kaikki keskusteltavaan asiaan liittyvät väitteet ovat oikeutettuja.
9. Mielipiteet esitetään suullisesti; kukaan ei voi osallistua pelkästään paperilla.
10. Jokaisen osanottajan on hyväksyttävä, että muilla osanottajilla saattaa olla parempia perusteluja, kuin hänellä itsellään on.
11. Jokaisen osanottajan työrooli, auktoriteetti tms. voidaan ottaa keskustelun kohteeksi. Yksikään osanottaja ei saa olla poikkeus tässä suhteessa.
12. Osanottajien on siedettävä erilaisten mielipiteiden esiintymistä.
13. Dialogin tulee tuottaa jatkuvasti sopimuksia, jotka voivat johtaa käytännön toimenpiteisiin (practical action).
